.png){kind=icon}
Tunnetaidot resilienssin ja työhyvinvoinnin taustalla
Resilienssi rakentuu useimpien tutkijoiden mukaan perusluottamuksesta selviytymiseen / oppimiseen / parempaan huomiseen jne. sekä tunnetaidoista: itsetuntemus, tunnesäätely ja itsen ohjaaminen, sekä sosiaaliset taidot. Resilienssi on psyykkistä joustavuutta, uudelleen orientoitumista ja palautumiskykyä, sillä elämään kuuluu kierrepallojakin. Se on sinnikkyyttä istua epämukavissa tunteissa ja keskeneräisissä prosesseissa. Se pitää sisällään valmiuksia kohdata yllättäviä haasteita ja hankalalta tuntuvia vuorovaikutustilanteita menettämättä tasapainoaan. Seuraapas vaikka viikon päivät, kuinka monista potentiaalisen kuormittavista tilanteista selviät hienosti! Yleensä me ihmiset nimittäin huomaamme enemmän omia tunteiden säätelyn puutteitamme kuin taitojamme.
Kun puhun resilienssistä, puhun henkisen hyvinvoinnin suojatekijöistä kohtuullista kuormitusta vastaan. Viime vuosina monenlaisten huolenaiheiden keskellä ulkoa tuleva kuormitus ei ole pysynyt kohtuuden rajoissa. Siksi nyt jos koskaan kannattaa työpaikoilla korjata kaikki ne kuormitusta lisäävät tekijät, jotka työyhteisössä yhdessä pohtien tunnistetaan ja joihin pystytään itse vaikuttamaan. Samoin on tärkeä vaalia omalle hyvinvoinnille tärkeitä asioita, ihmissuhteita, unta ja vapaa-aikaa.
Työyhteisön (ja vaikkapa perheen) resilienssi on samalla tavalla kykyä kohdata yllättäviä tilanteita ja muutoksia ilman, että porukka hukkaa perustehtävänsä tai menettää toimintakykyään, perusturvallisuuden tunnetta ja yhteishenkeä. Työyhteisön resilienssin vahvistaminen tarkoittaa sekä yksilötasolla tunnetaitojen vahvistamista että toimivia rakenteita, hyvää johtamista sekä työhyvinvointia ja työn laadukasta tekemistä tukevan vuorovaikutuskulttuurin vaalimista. Siitä on enemmän toisessa blogissa.
Tunnetaitojen merkitystä työelämässä on tutkittu
Tunnetaidot ovat yhteydessä korkeampaan resilienssiin esimerkiksi sairaanhoitajilla 1 ja poliiseilla 2, joiden työssä yllätyksiä ja kuormittavia tilanteita tulee vastaan joka vuorossa. Tunnetaidot liittyvät tutkitusti mm. työtyytyväisyyteen, työsuoritukseen, fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, tyytyväisyyteen ihmissuhteissa, esimiestyön laatuun, hallinnan tunteen kokemukseen 3 4 5 sekä matalampaan stressitasoon 6. Tunnetaidot ovat myös yhteydessä mm. konfliktien onnistuneeseen käsittelyyn, empatiakykyyn ja tiimitaitoihin 7 . Esihenkilöiden tunnetaidot liittyvät henkilöstönkin kohonneeseen resilienssiin 8. Tunnetaitovalmennusta parikymmentä vuotta Fortune 500 – yrityksille tarjonneen TalentSmartin laajan aineiston perusteella itsetuntemus, itsesäätely, sosiaalinen tilannetaju ja suhteiden rakentamisen taidot määrittävät 58% ihmisten suorituskyvystä työssään alasta ja tehtävistä riippumatta 9.
Tunnetaidot prosessina
Me ”iiseliläiset” laitamme tunnetaitojen osa-alueet portaisiin muistuttamaan siitä, että ne rakentuvat toistensa varaan. On esim. vaikea säädellä sellaisia tunteita ja reaktioita, joita ei itse itsessään vielä tunnista. Itsensä rauhoittamisen taito on oma taiteen lajinsa. Jos ei onnistu omien tunteidensa riittävässä säätelemisessä, moni vuorovaikutustilanne muodostuu haasteelliseksi. Keskellä voimakkaita tunteita on vaikea kuulla toisten viestejä niin kuin he tarkoittavat ja vastata tarkoituksenmukaisesti. Sosiaalinen tilannetaju ja empatiakyky edellyttävät toisten tunteiden ja aikomusten tunnistamista. Koska me tiedämme miltä toisesta tuntuu saamalla hänen tunnetilansa omaan kehoomme, on välttämätöntä tietää, mitkä tunteet ovat omia ja mitkä tarttuneet toiselta. Jotta soppa olisi täydellinen, toisen tunnereaktiot (sanat, käytös, kehonkieli) nostattavat itsessä vastatunteita ja kehon reaktioita. Varsinkin kaikki turvallisuuden tunnetta rikkovat, kuten halveksunta ja epäkunnioitus, piittaamattomuus, hätäännys ja viha, saavat oman kehomme reagoimaan ja aivot fokusoimaan selviytymiseen. Siksi työkseen haastavissa vuorovaikutustilanteissa toimivat ja tunnetason kohtaamista edellyttävää työtä tekevät ovat erityisen lujilla. Niissä on kyettävä sekä säätelemään omia tunteitaan ja toiselta tarttuvia, että tuottamaan omassa mielessä ja kehossaan tilanteisiin tarkoituksenmukaisia tunteita ja toimia rakentavalla tavalla voidakseen myötäsäädellä toisen tunnereaktioita – esimerkiksi rauhoittaa hätääntynyttä tai antaa kiukkuiselle tunne, että hän tulee kuulluksi ja ymmärretyksi. Ja samalla on pystyttävä vielä tekemään varsinaisen työnsä. Puhutaan vaativasta vuorovaikutustyöstä. Englanniksi käytetään termiä emotion-labor jobs.
Itsen äärelle ajoittainen tietoinen pysähtyminen kannattaa
Kyky ajatella ja arvioida omia ajatuksiaan, uskomuksiaan, asenteitaan ja tunteitaan on oman toiminnan, tunteiden ja stressin säätelytaitojen perusta. Esimerkiksi omasta kokemushistoriasta mukaan tarttuneet uskomukset ja asenteet vaikuttavat siihen, mikä tunne jossakin tilanteessa ensimmäisenä nousee. Käytän simppelinä ajatusleikkinä uskomusten ja asenteiden voimasta mummoa, joka menee metsään marjastamaan ja vastaan tulee karhu. Mikä on mummon todennäköinen reaktio? Entä jos luontovalokuvaaja menee metsään ja näkee sen saman karhun? Tai metsästäjä? – Mitä ”karhuja” tunnistat omassa ajatusmaailmassasi? Jos olet pienen pohdinnan ja itsesi haastamisen jälkeen edelleen samaa mieltä, pidä siitä kiinni. Kunhan tiedostat tulokulmiasi tilanteisiin.
Itsetuntemukseen ja tunnesäätelyyn liittyy keskeisesti omien triggerien ”jäljitystaito”. Jossakin tilanteessa tai tietyn ihmisen seurassa huomaat ehkä reagoivasi yllättävän vahvasti, muttet ihan saa kiinni miksi. Silloin taustalla on yleensä jokin oman historian ”lonkero”, joka tuo nykytilanteeseen tunteita myös aiemmasta. Sitä äkkiä löytää itsensä hämmentävistä tilanteista. Eräs coaching-asiakas purki toistuvaa työtilannetta, jossa oli huomannut ärsyyntyvänsä suhteettomasti kollegan hyvää tarkoittavista auttamisyrityksistä. Lopulta hän alkoi menettää mielenrauhansa jo pelkästä kollegan ajattelemisesta, kunnes tajusi exänsä toimineen kovin samalla tavalla. Oli ex varmasti muistakin syistä, mutta triggeri laantui ja seuraavalla kerralla asiakas oli pystynyt jo suhtautumaan enemmän huumorilla. Kokemushistoriaansa ei pysty muuttamaan, mutta lonkerot nykypäivään haalistuvat, kun ne tunnistaa. Että Sherlock Holmes – hatut päähän ja johtolankojen perään!
Itsetuntemusta on myös tietää omat vahvuutena ja kehityskohteensa, arvopohjansa, ja sellaiset henkilökohtaiset hyvinvointinsa turvatekijät, joista joustaminen pidempään ei ole terveellistä. Missä sinä lataat akkujasi? Listaa kaikki mieleesi tulevat itsellesi tärkeät asiat ja valitse niistä vielä ne, joista et voi neuvotella. Vaali niitä erityisesti.
Listaa myös motivaatiotekijäsi samalla tavalla. Laajasti tutkitun SDT-motivaatioteorian mukaan ihminen motivoituu, kun hän kokee riittävää johonkin kuulumisen tunnetta, autonomiaa ja kompetenssia 10. Mieti mitä niihin sisältyy omalla kohdallasi konkreettisesti? Jos vastaat vaikkapa, että hyvä lähiesihenkilö, erittele tarkemmin millaiset teot, vuorovaikutustyylit jne. tekevät jostakin sinun mielestäsi ”hyvän” esihenkilön. Ja mitä vastauksesi sitten kertoo sinulle itsestäsi ja mm. arvoistasi? Mistä sinun on voitava päättää itsenäisesti, jotta autonomia – tarveämpärisi on riittävän täynnä?
Tunnetaidot kehittyvät läpi elämän ja niitä voi tietoisesti itsessään vahvistaa
Pohjimmiltaan on kyse elämän, ihmisyyden ja itsensä opiskelusta. Tunnetaidot kehittyvät vuorovaikutuksessa toisten kanssa läpi elämän, elokuvia katsoessa ja kirjoja lukiessa, konsertissa ja kannon nokassa itsekseen ajatuksiaan kuunnellessa, töissä ihmisten kanssa, prosessikoulutuksissa, työnohjauksessa, ja toki vaikkapa terapiassa. Tänä mielenterveysongelmien uutisoinnin aikakautena on tärkeä tiedostaa, että kaikki eivät tarvitse psykoterapiaa. Tunnetaitoja vahvistetaan psykoterapiassa, mutta sairauden hoitona. Tunnetaitojen tietoinen vahvistaminen ei ole terapiaa. Työterveydestä on vain muodostunut se, mihin työssä kuormittuvat ohjataan, ja muita vaihtoehtoja ei useinkaan ole tarjolla. Siellä voidaan toki tehdä hyvää ennaltaehkäisevääkin työtä, mutta valitettavan usein hoidetaan seurauksia ja mielletään yksilön sairauden hoidoksi. Työnohjaus puolestaan keskittyy perinteisesti työntekijään, työhön ja työyhteisöön, ja on säästösyistä vieläpä yleensä ryhmämuotoista, jolloin henkilökohtainen itsetuntemuksen ja tunnesäätelytaitojen vahvistaminen jää pinnalliseksi. Oppiminen ja muutos edellyttävät kuitenkin syvällisempää uteliasta pohdiskelua ja tietoisia tunnetason kokemuksia riittävän turvallisessa vuorovaikutuksessa. Työterveyden lyhytpsykoterapian ja työnohjauksen väliin jäävään tyhjiöön on EASEL Trainingissa 1:1 MindGuard Coaching. Tunnetaitovalmennukseen on erityisesti kehitetty kokemukselliset EASEL Ohjaaja ja Leader prosessikoulutukset, joissa on yksilöohjaus osana (pienen) ryhmän prosessia.
Itsetuntemuksen kehittämisessä on kyse lempeästä pohtimisesta, kuka minä olen ja mitä tapahtuu, kun tulen vuorovaikutukseen toisten kanssa eri tilanteissa. Valmista ei yhdessä elämässä tule eikä täydelliseksi kannata pyrkiä, mutta ehkä hitusen taitavammaksi kerta kerralta. On armeliasta ajatella, että me ihmiset taaperramme samoja portaita aina vähän lisää, kun tilanne on uusi. Siinä ne vahvistuvat. Joidenkin tutkijoiden mukaan tunnetaidot ovat huipussaan noin 60-vuotiaalla, että sitä odotellessa, mutta tunnetaitojaan voi ja kannattaa myös tietoisesti treenata, kun haluat sekä menestyä työssäsi, että voida hyvin ja pitää hyvää huolta rakkaistasikin 11 12 13. Jos omien tunnereaktioittesi ymmärtäminen, ajatusten järjestely tai oman kokemushistorian vaikutusten jäljittäminen nykyhetkeen tuntuu työläältä, sitä varten on ammattipalloseiniä ja matkaoppaita, joiden kanssa voit harjoitella sherlockiksi itsekin. Usein muutama coaching-sessio riittää.
Kerro miten me voimme olla avuksi!
Mari
EASEL Trainingin kaikki valmennukset, koulutukset ja verkkovalmennukset yhdistävät tunnetaitovalmennuksen tutkitusti tehokkaita elementtejä ja me myös seuraamme vaikuttavuutta yhdessä asiakkaittemme kanssa heidän haluamallaan tavalla.