Mitä on EASEL®?


Mitä on EASEL®?
ASEL, Experiential Social Emotional Learning and Therapy
Me haluamme olla rakentamassa yhdessä asiakkaidemme kanssa turvallisia, välittäviä yhteisöjä, työpaikkoja, perheitä ja ihmissuhteita, jotta jokainen voisi tehdä aidosti parhaansa, mutta myös kasvaa, oppia, kompuroidakin, onnistua, menestyä, ja voida hyvin kuormituksenkin keskellä. Ihmisen peruspyrkimyksiä on kuulua johonkin (turva), kompetenssin kokemus ja mahdollisuus vaikuttaa ympäristöönsä. Yhteyden saaminen alkaa keskinäisestä kunnioituksesta ja hyväntahtoisuudesta. Englanninkielen sana respect, kunnioitus, tulee latinankielen sanasta respicere, joka tarkoittaa katsoa takaisin. Siksi EASELin härässä on sydämen kohdalla kasvot toisiaan kohti ja eteenpäin.
EASELin ytimessä on turvallisuuden tunteen ja yhteyden saamisen kokemusten merkitys ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamisen hyödyt hyvinvoinnille ja vuorovaikutustyön positiiviselle vaikuttavuudelle.
Me pyörimme kaikissa töissämme pohjimmiltaan ihmisenä olemisen, hyvinvoinnin turvatekijöiden ja vuorovaikutuksen laadun ympärillä. Hyvien kohtaamisten ja ihmissuhteiden tietyt peruslainalaisuudet ja, miten ihmisen mieli ja tunteiden biokemia yleensä toimii vaikkapa paineen alla, on sama töissä ja kotona sekä pohjimmiltaan aika riippumaton kulttuuri- ja koulutustaustasta, perustehtävästä, asemasta tai roolista. Ja niin samanlainen kaikilla sosiaalisilla laumaeläimillä, että onnistuneen vuorovaikutuksen ydinasioita voi nähdä jopa kirkkaammin ja yksinkertaistetummin hevos- tai lammaslaumaan tutustumalla.
Etusivun video turvallisuuden tunteen merkityksestä antaa sinulle myös vähän käsitystä tavastamme herättää ajatuksia ja alustaa keskusteluja linkittämällä tietoa arkikokemuksiin.
EASELin teoriapohja on integratiivinen ja poikkitieteellinen. Lähestymistapamme rakentuu vankalle teoreettiselle ja kokemukselliselle pohjalle. Se kokoaa yhteen tutkitusti vaikuttavien ohjauksen, kasvatuksen, kokemuksellisen oppimisen ja terapiasuuntausten keskeisiä elementtejä, joita tukee myös sosiaalisen neurotieteen ja lähitieteiden löydökset. Yksinkertaisuuden vuoksi me nimitämme integratiivista, poikkitieteellistä työtapaamme “iiseliksi”. EASEL® , Experiential Social Emotional Learning and Therapy, on vähän niin kuin vuorovaikutuksen ja hyvinvoinnin LEAN. Poistetaan hukkaa ja lisätään sitä mikä toimii ja vastaa tämän päivän työelämän, lasten tasapainoisen kasvun ja perheiden tarpeisiin.
EASELssä merkityksellistä on se, että se syntyi käytännön opetustyössä ja perusteet sille on haettu poikkitieteellisesti. Rakensin ensimmäisen ”version” EASEListä opettaessani 1990-luvun jälkipuoliskolla yläkoulun pienluokkaa, jota siihen aikaan kutsuttiin virallisesti “sopeutumattomien” erityisluokaksi. Nuorilla oli oppimisvaikeuksia, ADD/ADHD yms., mutta ennen kaikkea treenattavaa sosioemotionaalisissa ja oppimisen taidoissa ja monenlaisia kokemuksia aikuisista ja itsestään toisten silmissä. EASEL syntyi siis akuuttiin tunnekasvatuksen tarpeeseen. Sosioemotionaalisten taitojen heikkous osoittautui nopeasti jokaiselle nuorten suuremmaksi syyksi vaikeuksiin kuin oppimisvaikeudet. Oli löydettävä tapoja vahvistaa itsetuntemusta, itsehallintaa, sosiaalista tilannetajua ja empatiakykyä, vuorovaikutustaitoja ja myötäelämisenkykyä – ja siten toivottavasti kykyä ohjata itseä tekemään valintoja ja päätöksiä vastuullisesti ja harkiten. Minun oli nopeasti löydettävä keinot vastata näihin tarpeisiin, jos meinasin opettaa oppiaineita. Yhdessä sitten opeteltiin ja etsittiin, mikä auttaa. Muutama vuosi sitten joidenkin heistä koolle kutsuma luokkakokous oli kyllä elämäni unohtumattomin, hauskin ja koskettavin!
Oma taustani ennen opettajan- ja erityispedagogiikan opintoja oli terveyden biokemiassa ja, vaikka neljä tieteellistä julkaisuani liittyivätkin eläinlääketieteelliseen farmakologiaan, opiskelukaverini oli innostunut aivotutkimuksesta ja olin ollut jo pidempään kiinnostunut tunteiden biokemiasta ja stressin vaikutuksista. Biokemisti haluaa tietää miksi jotakin tapahtuu tai tehdään niin kuin tehdään. Niinpä tunneäly-tutkimus ja sosiaalinen neurotiede tulivat keskeiseksi osaksi EASELin tieteellistä pohjaa. Yhtenä kannustimenani toimi CASEL (www.casel.org), joka oli juuri USA:ssa perustettu Daniel Golemanin johdolla kehittämään tunnekasvatusta kouluissa. Omaura-yhdistyksen kautta tutustuin City-As-School-pedagogiikkaan, joka oli syntynyt New Yorkissa 70-luvulla ja jossa oppiminen oli viety ulos luokkahuoneista. Niinpä oppilaani tekivät osan peruskoulun aineenopinnoistaan työpaikoilla ja leirikouluissa Turun saaristossa ja jopa Espanjassa. Tunnetaitovalmennus oli läsnä joka hetki ja kaikessa, mitä teimme. Yhdessä askartelimme ensimmäiset EASELin psykoedukatiiviset työkalut ja minä opettelin hyödyntämään jokaisen matematiikan tehtävänkin kokemuksellisena harjoituksena, jossa neliöjuuren lisäksi opittiin myös tunnetaitoja. Nykyään kuvaankin EASELiä usein niin, että voin opettaa samaa matematiikkaa kuin naapuriluokankin ope, mutta se, miten ohjaan prosessia ja ilmapiiriä, on ”iiseliä”. Sittemmin omatkin täydennyskoulutukset ja 30 vuoden työkokemus ovat tuoneet jotakin EASELiin, samoin jokainen yli 200 EASEL Ohjaajastakin, mutta ydin ja periaatteet ovat pysyneet samana, koska ihmisyys ei ole muuttunut.
EASELin ohjaustyön periaatteet ovat samalla tavalla syntyneet käytännössä ja peilattu tutkimustietoon. Vance Peavyn sanoin, on mentävä sinne missä asiakas on, ja aloitettava sieltä. Jotta erilaisissa konteksteissa ja toimintaympäristöissä voidaan tehdä perustehtävän sisällä vaikuttavaa tunnetaitovalmennusta, EASEL kokoaa yhteen vaikuttaviksi osoitettujen ohjauksen, kasvatuksen, kokemuksellisen oppimisen ja terapiasuuntausten keskeisiä elementtejä, joita tukee myös sosiaalisen neurotieteen ja lähitieteiden löydökset. Luokkani nuorilta on myöskin peräisin EASELin ohjaustyön Sherpa – metafora. He olivat kirjoittaneet luokan päiväkirjaan eräs perjantai 1998:
“Mari on kuin sherpa (Himalajalla vuoristo-oppaita). Asiakas kertoo sherpalle mille vuorelle hän haluaa kiivetä (sherpa voi koittaa puhua järkeä jos meinaa ihan hölmölle vuorelle). Sherpa tietää hyvät reitit ja mitä pitää olla mukana. Se osaa myös lukea sääilmiöitä. Sherpa kulkee asiakkaan rinnalla sen tahtia ja kantaa osan tavaroista. Välillä sherpa voi antaa lisähappea ja muutenkin pitää turvassa. Sherpa ei kitise turhista, koska on käyny Mount Everestin huipulla monta kertaa.” Kun siis vuodesta 2005 alkaen järjestetyissä menetelmäkoulutuksissa ja työpajoissa puhutaan EASEL Ohjaajista sherpoina, se johtuu tästä.
Montessori – pedagogiikan ydinlauseessa ”auta minua tekemään itse” kiteytyy tavoitteemme antaa asiakkaille EASELin menetelmin takaisin heille kuuluva valta omaan elämäänsä ja hyvinvointiinsa. Eläinrakkaus ja ratsastajatausta liittivät EASELiin alusta alkaen kokemuksellisiin oppimistilanteisiin arjen tilanteiden ja seikkailukasvatuksen lisäksi luonto- ja eläinavusteiset vuorovaikutusharjoitukset koirieni ja hevosteni kanssa. Richard Lazaruksen kirja Passion and Reason julkaistiin 1996 ja se puolestaan lisäsi tunnetaitojen hierarkisen rakenteen pohjalaataksi Lazaruksen kauniisti sanoittaman esteettisten kokemusten synnyttämä onnen tunne reittinä kiitollisuuteen ja myötätuntoon.
Kun työskentelee käytöksen, keskittymisen ja tunnesäätelyn pulmista kärsivien nuorten kanssa, joutuu rajaamaan ja välittäen vaatimaan. Silloin suhteen on oltava niin hyvä, että se kestää ohjaamisen ja hoivan sietämisen lisäksi myös tarvittaessa turvallisuussyistä rajojen asettamisenkin. Suhteen on perustuttava keskinäiseen kunnioitukseen, hyväntahtoisuuteen ja luottamukseen välittämisestä . Ennen kuin sellainen suhde syntyy, usein tarvitaan koskettavia elämyksiä yhdessä. Lukemattomista tarinoista yksi liittyy alakouluikäiseen poikaan, joka vuosia sitten osallistui SankariMatka-ryhmään Savikossa. Hänen tunnemaisemansa vaikutti pitkään kovin autiolta, kunnes eräänä iltana sain puhelun ryhmän taksinkuljettajalta. Hän liikuttuneena kertoi ”sen hiljaisen pojan” pyytäneen kotimatkalla pysäyttämään auton, jotta hän saattoi ottaa valokuvan kauniista auringonlaskusta. Seuraavalla viikolla Savikkoon tuli eloisampi lapsi.
Eläinavusteiset vuorovaikutusharjoitukset EASELissä perustuvat samaan suhteen rakentamisen prosessiin kuin ihmistenkin välillä. Hevosavusteinen työskentely oli itselleni luonnollista, sillä olin pienestä saakka hakenut yhteyden kokemuksia kaikkien mahdollisten eläinten kanssa. Olin myös oppinut jo lapsuuteni ratsastuksenopettajalta Suomessa ja oppi-isältäni Englannissa ratsastuksen opettajaopinnoissa pitämään, filosofi Martin Buberin termein, Minä-Sinä-suhdetta (vrt. minä-se) itsestään selvänä sekä ihmisten että ihmisen ja hevosen välillä. Englannissa opettajani puhui myös paljon siitä, miten ihminen oppii hevosilta ennen kaikkea itsestään ja hevosten kanssa työskentely edellyttää kasvamista ihmisenä.
Turvallisessa suhteessa yhteistyöhön kasvaneiden ja asiakastyöhön oppineiden sosiaalisten laumaeläinten kanssa tehtävät vuorovaikutusharjoitukset ovat sykähdyttäviä elämyksiä. Ne tekevät näkyväksi hyvän vuorovaikutuksen ydinasiat ”puhtaana” ilman meidän ihmisten monimutkaisen sosiaalisen maailman synnyttämiä kerroksia. EASEL – hevoset ja lampaat ja koirat ovat ihmisten kanssa riittävän samanlaisia, mutta selkeän ”suorapuheisia” ja samaan aikaan kyllin erilaisia ollakseen sosiaalisesti vaarattoman tuntuisia. Jos hevonen kävelee pois, se ei tunnu yhtä epämukavalta, kuin jos kurssikaveri kääntyy kannoillaan. Työnohjauksellisissa EASEL® – menetelmäkoulutuksissa kurssilaiset tekevät tiettyjä harjoituksia eläintyöpariemme kanssa riippumatta aiemmista kokemuksista ja taidoistaan. Pelätäkin saa ihan rauhassa, sillä EASELissä kyse on juurikin itsen ja toisen kuulostelemisesta ja etenemisestä vapaaehtoisesti niin, että molempien on hyvä olla. Voit lukea blogeista EASELin suhteen rakentamisen prosessista, jossa ensimmäinen porras on toinen toisensa rajojen kunnioitus ja keskinäinen hyväntahtoisuus. Sen päälle voi rakentua yhteinen kieli ja riittävä turvallisuuden tunne, jotta muut asiat tulevat mahdolliseksi. Näin myös elänten kanssa.
EASEL Ohjaaja – koulutuksiin osallistuneiden ammattilaisten palautteen mukaan koulutus antaa sekä teoreettiset että käytännön valmiudet hyödyntää EASEL® – työmuotoa omassa työssä. Ohjaajakoulutukset, lyhyt työpajat ja luennot korkeakouluissa, kongresseissa, yhdistyksissa jne. alkoivat kiinnostuneiden pyynnöstä 2005 muutettuani takaisin Suomeen ja käytyäni vuoden EponaQuest Instructor – koulutuksen USA:ssa. Sen seurauksena olin mm. tekemässä USA:n hevosavusteisen psykoterapian eettisiä sääntöjä. Ensimmäiset EASEL Ohjaajat saivat kurssitodistuksensa 2007. Koulutuksia on Suomen lisäksi pidetty Ruotsissa ja Belgiassa. Lisäksi kaksivuotisen koulutuksemme käyneitä EASEL Coach – työnohjaajia on reilu 30 ja sen jatkona ainakin yhdessä ohjaajakoulutusvuodessa kouluttajan olleita EASEL Trainereita yhdeksän. Osallistuneiden kommentteja voit lukea Referensseistä. Jyväskylän yliopiston psykologianlaitoksen ohjauksessa tehdyissä viiden koulutusryhmän alku- ja loppumittauksissa koulutus vahvisti tilastollisesti merkittävästi osallistujien tietoisen läsnäolon taitoa (MAAS) ja tunneälyä (SREI, Schutte et al.) vieläpä keskimäärin yli itse mittarin kehityksessä testattujen psykoterapeuttien keskiarvopistemäärän. EASEL Ohjaaja – koulutus antaa siis mahdollisuuden itsensä kehittämiseen ja vahvistamiseen jopa valmiiksi taitaville ja kokeneille ihmissuhdetyön ammattilaisille. Psykologisten itsearviointimittareiden tuloksiin on kuitenkin tarpeen suhtautua vain suuntaa antavina. Tuloksia ei julkaistu, koska jatkotutkimusta varten Suomen Akatemialle jätetty apurahahakemus jäi pisteen päähän hyväksytyistä eikä tutkimusta pystytty jatkamaan. Osallistujien kokemuksia voit kuitenkin lukea referensseistä!
EASELillä on nykyisin kolme kohdetta:
- antaa työkalut ja ohjauksen periaatteet ammattilaisille, jotta he voivat perustehtävässään samalla tukea omien ohjattaviensa tunnetaitojen kehittymistä ja vahvistumista. Ts. EASEL® antaa ohjaustyön periaatteet, tietopohjan ja työkaluja tunnetaitovalmennuksen sisällyttämiseksi osaksi omaa varsinaista ohjaus-, kasvatus-, opetus-, kuntoutus- ja hoitotyötä yms.
EASELin kokemuksellinen tunnetaitovalmennus tarkoittaa sitä, että kaikki arjen tilanteet ovat tunnetaitojen kokemuksellisen oppimisen ja vahvistamisen tilaisuuksia. Niitä ei tarvitse erikseen keksiä ja järjestää, mutta toki iiseliläiset rakastavat seikkailukasvatusta, toimintakokemusmenetelmiä ja eläinavusteisia vuorovaikutusharjoituksia. Esimerkiksi EASEL® – menetelmäkoulutuksen saanut opettaja ei siis pidä erillisiä tunnekasvatustunteja, tai ne on ainakin rakennettu ysiluokkalaisten kokonaisvaltaiseksi leffojen pohjalta nousevien keskustelujen ja elämän ihmettelyn My Life – kurssiksi, tai pienten aamupiiriksi, jossa opitaan keskustelemaan yhdessä isommalla porukalla ja teema nyt sitten saattaa olla vaikkapa viestit tunteiden takana. EASELiin perehtynyt matematiikan opettaja opettaa samaa matematiikkaa niin kuin kaikki muutkin, mutta se, miten hän opettaessaan kohtaa lapset ja ohjaa heidän oppimisprosessiaan ja keskinäistä vuorovaikutustaan, on tunnekasvatusta. - vahvistaa ammattilaisten omia tunne- ja vuorovaikutustaitoja, jotta he jaksavat työssään, mallintavat haluttuja asioita ja voivat vaikuttavammin ohjata toisten tunnetaitojen kehitystä ja vahvistumista . Tunnetaitoja ei voi varsinaisesti opettaa, vaan ne opitaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Vuorovaikutukseen perustuva ohjaus-, opetus-, hoito-, kasvatus-, kuntoutus-, terapia- ja esihenkilötyö edellyttävät erityisen vahvoja omia tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Tutkimusten mukaan hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot myös erottavat erinomaiset ammattilaiset keskinkertaista ja vaikkapa lasten oppimisen kannalta merkityksellisintä on tutkimusten mukaan opettajan luokkaan rakentama ilmapiiri.
- valmentaa psykologisesti paremmin voivia ja resilientimpiä työyhteisöjä. EASEL® – valmennusmenetelmän ja työkalujen avulla ammattilaiset ja työyhteisöt pystyvät sisällyttämään henkistä työhyvinvointia tutkitusti vahvistavat elementit suoraan omaan toimintakulttuuriinsa ja sitä tukevaan esimiestyöhön. Ajattelemme, että se on paljon järkevämpää ja eettisempääkin, kuin hyödyntää niitä vasta kun työhyvinvoinnin ja tuottavuuden ongelmat ovat jo niin isoja, että tarvitaan erityisiä toimenpiteitä tai peräti sairaslomia ja terapiaa. Ennaltaehkäisy näkyy suoraan myös työn laadussa ja viivan alla, samoin näiden asioiden sivuuttaminen. EASELiä voi ajatella ”vuorovaikutuksen LEAN-filosofiana”. Siinä missä LEAN pyrkii vähentämään hukkaa, tuottamaan arvoa ja nostamaan tuottavuutta kehittämällä työprosesseja ja niitä toteuttavien ihmisten toimintatapoja ja ajattelumalleja, EASEL® tekee samaa keskittymällä parantamaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja, kommunikaatiota ja psykologista turvallisuuden tunnetta yhteisöissä, koululuokissa, kodeissa jne.
PS. EASEL®Ohjaaja-koulutus hyväksyttiin 2010 Ruotsissa neljän kunnan yhteisessä hankkeessa kaikista pohjoismaisista eläinavusteisten työmiuotojen koulutusvaihtoehdoista Nordanstigissa yrittäjille hankerahoilla kustannettavaksi koulutuskokonaisuudeksi. Koulutuksen jälkeen EASEL®Ohjaaja-sertifikaatti hyväksyttiin alueella yhdeksi avohuollon ostopalvelujen laatukriteeriksi.
EASELIN eläinavusteisista harjoituksista
Hevonen, lammas tai koira ei välttämättä ole ensimmäinen työpari, joka tulee mieleen, kun puhutaan itsetuntemuksen ja ihmisten välisten vuorovaikutus- ja johtamistaitojen kehittämisestä. Ne ovat kuitenkin huikea harjoitusvastustaja kokeneimmillekin seikkailijoille ja tunnejohtamisen mestareille. Hevosemme Savikon tilalla Vihdissä ovat antaneet EASEL Trainingin koulutuksiin osallistujille lukemattomia ikimuistoisia kokemuksia vuorovaikutuksen dynamiikan lainalaisuuksista. Ne tekevät sen kiertelemättä, muutamassa minuutissa ja suoraan maaliin, mutta toisaalta sekä koskettavalla että humoristisella tavalla. Tyypillinen kommentti onkin: ”mä en olis ikinä uskonut miten hevoset näyttää ihan suoraan meidän jokaisen vuorovaikutustyylin ja mitä me opittiin muutamien minuuttien harjoituksista!”
Tutkimuksistakin tiedetään hevosten, lampaiden ja koirien tunnistavan ihmisiä, ihmisen tunnetiloja ja aikomuksia, sekä reagoivan niihin. Ne myös pyrkivät aina saamaan vierailijoillekin oman kotilaumansa turvallisen ja levollisen tyytyväisen olotilan yhdessä oman ihmisensä kanssa. Suhteen rakentamisen prosessi on pohjimmiltaan sama sosiaalisilla laumaeläimillä, kuin ihmistenkin kesken. Hevoset ovat sosiaalisina laumaeläiminä riittävän samanlaisia houkutellakseen vuorovaikutukseen ja toisaalta riittävän erilaisia, jotta kontaktin saamisen epäonnistuminen ei tunnu niin kurjalta kuin toisten ihmisten kanssa ja jokainen motivoituu yrittämään uudelleen.
Peruste kokemukselliselle tunnetaitovalmennukselle EASELin tavalla on poikkitieteellinen. Esimerkiksi polyvagaalisen teorian sosiaalisen liittymisen järjestelmä auttaa ymmärtämään turvallisten kiintymyssuhteiden biologista perustaa ja sosiaalisen liittymisen merkitystä, mutta antaa myös perusteet hakea työmenetelmiä, joilla tapaamisten tunneilmapiiri saataisiin luotua mahdollisimman turvalliseksi ja sosiaalisen liittymisen järjestelmää tukevaksi, jotta EASEL Ohjaaja ja asiakas pystyvät työstämään asioita ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistuminen tulee mahdolliseksi.
EASEL® – menetelmä tarjoaa mallin, jossa ohjaajan, asiakkaan ja eläintyöparin välinen suhde on keskeinen, ohjelma strukturoitu ja työskentely tavoitteellista ja jatkuvan, työskentelyä ohjaavan arvioinnin kohteena. Ohjelma rakentuu portaittain etenevistä ohjatuista lauman havainnointitehtävistä sekä suhteen rakentamisen prosessin mukaan etenevistä eläinavusteisista vuorovaikutusharjoituksista työhön koulutetun eläintyöparin kanssa. Ohjaajan ja hevostyöparin suhde mallintaa, miltä molemminpuoliseen kunnioitukseen, välittämiseen ja luottamukseen perustuva suhde näyttää. Kaikki harjoitukset ovat täysin vapaaehtoisia myös eläintyöpareille ja niillä on joka hetki mahdollisuus kävellä pois. Moni on tottunut rapsuteltavaksi tuleviin koiriin, mutta harva jää kylmäksi kokiessaan itse tai seuratessaan toisten harjoituksia vapaaehtoisesti ja omana itsenään vuorovaikutukseen tulevan hevosen tai lampaan kanssa.
Kokemuksellisen tunnetaitovalmennusta (ja mm. psykoterapeuttista muutosta) edistävät kokemukset ja elämykset edellyttävät sekä riittävää turvallisuuden tunnetta että sopivaa haastetta, jonka haluaa ottaa vastaan. Eläintyöparien kanssa vuorovaikutus edellyttää aitoa, kokonaisvaltaista läsnäoloa hetkessä ja palaute on välitöntä, jos ihminen asettuu Minä-Se – suhteeseen Minä-Sinä – suhteen sijaan. Esteettisten (ja eettisten) sykähdyttävien kokemusten synnyttämä ilo ja ihasteleva hämmästely ovat meille suomalaisille tuttuja juttuja, mutta EASELin eläinavusteisissa harjoituksissa pääset kokemaan ainakin seuraavia ilon muotoja: huvittuminen, Fiero, tyyni rauhallisuus, merkityksellisyyden kokemus, yhteisöön kuuluminen, hämmästely ja ihastelu, innostus, uutuudenviehätys, helpotus, mielihyvä, kiitollisuus ja myötätunto.
EASELin eläinavusteisten harjoitusten koulutuksellinen tavoite on mm. auttaa syventämään itsetuntemusta ja hienosäätämään taitoa erottaa omat tunteet toisilta tarttuvista, herkistää sosiaalista tilannetajua, ja vahvistaa vuorovaikutustaitoja. Esimerkiksi harjoitukset tekevät näkyväksi meille ihmisille kaikissa vuorovaikutuksissa syntyviä pieniä katkoksia. Pieniä hetkiä, joissa ajatuksissaan irtautuu yhteydestä, ja ennen kaikkea, miten rakentaa se takaisin. – Kun alat mielessäsi keskittymään johonkin muuhun, tai koitat saada eläimen toimimaan haluamallasi tavalla ennen kuin suhteenne on riittävä, eläintyöpari alkaa tekemään jotain muuta. Eläinavusteiset harjoitukset tuottavatkin asiakkaille niin paljon prosessoitavaa informaatiota lyhyessä kohtaamisessa, että 10 minuutin harjoituksesta riittää reflektoitavaa usein tunniksi. Purku on myös keskeinen osa harjoitusta. Siinä opitaan itsestä ja omista toimintatavoista, asenteista, ongelmanratkaisun tyyleistä jne., kehitetään tunnetajua sekä tehdään nk. siirtovaikutus arkeen ja ihmissuhteisiin.
Suhteen rakentaminen hevosenkin kanssa seuraa prosessia : tietoinen läsnäolo ja kohtaaminen välttäen ennakkoasenteita – molemminpuolinen kunnioitus ja hyväntahtoisuus – yhteisen kielen rakentaminen – luottamus – hoiva, yhdessä on mukava olla – yhdessä etsiminen/tutkiminen – leikki ja huumori – ansaittu tilannekohtainen johtajuus, joka tarkoittaa dominoivan johtajuuden sijaan yhdessä kulkemista, turvaamista ja vuoroin vastuun ottamista siitä, mitä seuraavaksi tehdään. Saat prosessista käsitystä katsomalla videon
EASELissa yhtenä tavoitteena on vahvistaa myötäelämisen kykyä, itsensä ja toisten kunnioittamista, ja sellaisten suhteiden rakentamista, jotka perustuvat molemminpuoliseen luottamukseen ja välittämiseen. Siksi ohjaajan ja eläintyöparin suhteen tulee mallintaa miltä näyttää molemminpuoliseen kunnioitukseen, välittämiseen ja luottamukseen perustuva suhde. EASELin periaatteisiin kuuluu, että jokainen ottaa vastuun vuorovaikutustilanteessa omasta 50%:aan, niin ihmisten kuin eläintenkin kanssa, ja hyväksyy, että toinen tekee omat päätöksensä omalla puoliskollaan. Eläintyöparit ratkaisevat itse kenen kanssa työskentelevät ja kuinka pitkään yhtäjaksoisesti. Eihän toisia ihmisiäkään voi pakottaa. Voi vain motivoida.
Se, mitä kohtaamisista kehittyy, on aina seikkailu, mutta lisääntyvien tunnetyökalujen myötä ohjattava voi entistä paremmin hyödyntää omaa osuuttaan vuorovaikutustilanteissa. Ohjaaja fasilitoi prosessia, mutta ei päätä asiakkaan ja eläimen puolesta, mihin heidän suhteensa sillä kerralla riittää. EASELissa prosessoidaan se mitä tapahtuu, ja tarvittaessa vaikka sitten sitä, että kahden kaupassa ei aina saa omaa tahtoaan läpi. Harjoitusteen jälkeen prosessoidaan se mitä tapahtui, miltä tuntui ja mitä kokemuksesta voisi oppia ja viedä mukanaan työhönsä.
Merkittävät muutokset ajattelukaavoissa, tunnereaktioissa ja automaattisissa tavoissa käyttäytyä edellyttävät taustalla vaikuttavien uskomusten ja asenteiden haastamista jollakin yllättävällä kokemuksella. Kokemuksellinen oppiminen on “aivoteknisesti” tehokkaampaa kuin pelkkä puhuminen, koska se napsauttaa aivojen otsalohkon helposti “päälle”, jolloin oppiminen ja luova ajattelu tulee yleensäkin mahdolliseksi.
Lämpimästi tervetuloa lajien välisen kommunikaation sykähdyttävään maailmaan!
