TULOKSELLISIA JA HYVINVOIVIA työyhteisöjä

Hyvä vuorovaikutuskulttuuri pitää yhdessä tehdä, huono syntyy itsekseen..

Työelämässä tehdään nyt töitä monenlaisten uudistusten, muutosten ja vaatimusten keskellä. Työn mielekkyyden ja menestyksen siinä, hyvältä tuntuvat ihmissuhteet ja tasapainoiset lapset saavuttaa vain aikuinen, jolla on aidosti vahvat sosiaaliset tunnetaidot: hyvä itsetuntemus ja tietoiset arvot, omien tunteiden ja reaktioiden säätelykyky, herkkä sosiaalinen tilannetaju ja empatia, vuorovaikutustaidot, ja kyky tehdä vastuullisia valintoja ja päätöksiä paineenkin alla. Samoin mikä tahansa toimintakulttuurin kehittämistä edellyttävä muutos vaatii aina myös, että ihmiset muuttavat tapaansa toimia tavotteiden mukaiseksi, haastavat ja kehittävät itseään. Henkilökohtaiset tunne- ja vuorovaikutustaidot ja esimiehillä ihmisten johtamisen osaaminen nousevat keskeisiksi.

Hyvä vuorovaikutuskulttuuri tukee työhyvinvointia, tekemisen laatua ja tuottavuutta, mutta se edellyttää tietoista vaivannäköä jokaiselta työyhteisön jäseneltä. Perustehtävän laadukas hoitaminen keskellä muutoksia ja uusien toimintatapojen opettelu siinä rinnalla on jo itsessään sen verran vaativaa, että kannattaa poistaa kaikki itseaiheutettu ”vuorovaikutushukka” ja stressinaihe. Terveyshaittojen lisäksi pitkäkestoinen stressi vaikuttaa työyhteisön ilmapiiriin ja kasvattaa väärinymmärrysten ja ristiriitojen todennäköisyyttä. Useissa organisaatioissa onkin herätty näkemään edes päivän käyttäminen vuorovaikutuskulttuurin yhteistoiminnalliseen kehittämiseen tärkeäksi osaksi organisaatiouudistusta tai toimintakulttuurin muutostyötä. Huono vuorovaikutuskulttuuri syntyy usein vahingossa ja vähitellen, koska siihen ei kiinnitetä ajoissa huomiota.

Soppa on helppo keittää. Kuormittuneet aivot hyppäävät pienistä tiedonmurusista nopeasti johtopäätöksiin, joita värittävät oma tunnetila ja aiemmat kokemukset. Aivot hermostuvat pelkästä epäkunnioittavasta puheesta, jonka seurauksena looginen ajattelu heikkenee, luova ongelmanratkaisukyky sakkaa ja spontaani avuliaisuus putoaa kokeissa puoleen. Toisen saama epäkunnioittava kohtelu vaikuttaa tutkitusti melkein yhtä paljon kuin olisi itse kohteena. Perustehtävän, kaikenlaisen kehittämisen ja työyhteisön dynamiikkojen jaksaminen heikkenee ja aiheuttaa lisää tyytymättömyyttä. Huono vuorovaikutuskulttuuri töissä heijastuu vielä yksityiselämäänkin eli sinne, jossa viimeistään pitäisi tankata voimia. Kaiken kukkuraksi tunnistamme toisten tunteita saamalla ne fyysisesti omaan kehoomme viagra suomi ja evoluutio on katsonut oleelliseksi huolehtia, että pelko ja vihamielisyys tarttuvat erityisen tehokkaasti ympärillä oleviin. Muutosten keskellä olevissa työyhteisöissä (ja perheissä) huomataankin usein, että yhden stressaantuneen hermostus ja kiukku tarttuvat helposti toisiinkin. Negatiivisen tunteen ystävällinen piilottamisyrityskään ei onnistu, sillä se tutkitusti nostaa keskustelukumppanin verenpainetta enemmän kuin asian sanottaminen.

Yksilötasolla jokaisella on oma vastuunsa työyhteisön ilmapiiristä

Googlen Project Aristotle lähti selvittämään mitkä piirteet yhdistävät ns. supertiimejä ja lopulta löysi yhdistäväksi tekijäksi  vain ”psykologisen turvallisuuden”. Tiimin tuottavuus riippuikin sen vuorovaikutuskulttuurista. Hyvä vuorovaikutuskulttuuri muodostuu ihmisten tietoisen yhteisen rakentamisen tuloksena ja siinä yksilöiden omat tunnetaidot nousevat keskiöön. Yksilölliset tunnetaidot vaikuttavat siihen, kuinka hyvin jokainen kantaa oman vastuunsa työyhteisön tunneilmapiiristä. Tiimi, jonka jäsenet havaitsevat ja huomioivat herkästi toistensa tunnetiloja ja osallistuvat tasaväkisesti keskusteluun, menestyy paremmin. Jäsenet eivät pelkää esittää ideoitaan ja mielipiteitään, luovuus saa toimia vapaammin ja päästään tilanteeseen, jossa kokonaisuus on suurempi kuin osiensa summa. 

Tämän päivän työelämässä yhteys omaan sisäiseen suojaavaan tunne-elämään helposti häiriintyy. Stressioireet, pitkittyvät ristiriidat, toistuvat väärinymmärrykset ja häiritsevät jännitteet, alisuoriutuminen, työn tuottavuuden ja laadun pulmat, tilanteeseen sopimattomat tai kohtuuttomat tunnereaktiot, taitavien työntekijöiden tarve vaihtaa työpaikkaa pelkästään voidakseen jossakin muualla paremmin jne. ovat kaikki merkkejä työpaikan toimintakulttuurin pulmista ja yksilötasolla sen hetkisten tunnetaitojen riittämättömyydestä suhteessa haasteisiin.

Me valmennamme työyhteisöjä sisällyttämään henkistä työhyvinvointia tutkitusti vahvistavat elementit suoraan omaan toimintakulttuuriinsa ja  esimiestyöhön. Ajattelemme, että se on paljon järkevämpää ja eettisempääkin, kuin hyödyntää työkaluja vasta, kun työhyvinvoinnin ja tuottavuuden ongelmat ovat jo niin isoja, että tarvitaan erityisiä toimenpiteitä tai peräti terapiaa. Ennaltaehkäisy näkyy suoraan myös työn laadussa ja viivan alla, samoin näiden asioiden sivuuttaminen.

Pyydä lisätietoja tai tarjous tästä!

7 + 6 =

Muutos on (työ)elämässä väistämätöntä, mutta kasvu on vapaaehtoista.

PS.

EASEL® auttaa vaativan vuorovaikutustyön ammattilaisia kuulostelemaan itseään ja ymmärtämään entistä paremmin mitä tapahtuu vuorovaikutustilanteissa töissä (ja yksityiselämässä). Koska tunnetaitoja ei voi varsinaisesti  “opettaa”, vaan ne opitaan vuorovaikutuksessa merkityksellisten aikuisten kanssa, jokainen kohtaaminen koulussa on pedagoginen ja jokainen oppilas – opettaja-suhde on tunnesuhde. Siksi, toisin kuin kouluihin kehitetyt irralliset tunnekasvatusohjelmat, EASEL Ohjaaja – koulutus antaa opetushenkilöstölle tietopohjan, ohjaustaidot ja työkalut tunnekasvatuksen sisällyttämiseen luontevaksi osaksi kaikkia koulupäivän vuorovaikutustilanteita. EASEL – koulutuksen saanut opettaja opettaa matematiikkaa niin kuin ennenkin, mutta se miten hän tukee ja ohjaa lasten oppimisprosessia, on tunnekasvatusta. Vahvistamalla opettajien omia sosioemotionaalisia taitoja ja tietomäärää keskeisestä, modernista psykologiasta ja sosiaalisesta neurotieteestä, sekä jakamalla lapsillekin siirrettäviä psykoedukatiivisia työkaluja, opettajat pystyvät tietoisesti, omalla persoonallisella tavallaan mutta ammatillisesti tukemaan lasten tervettä sosioemotionaalista oppimista jokaisessa vuorovaikutustilanteessa päivän aikana

Valmennuspäivään osallistujien esiin nostamia oivalluksia päivästä:

  • Omien tunteiden tunnistaminen ja erottaminen sosiaalisissa tilanteissa syntyvästä ”tunnetartunnasta”
  • Tunteiden säätelyä voi harjaannuttaa, kun oivaltaa ihmisen aivoissa ja kehossa tapahtuvan prosessin. Kemiallisen cocktailin vaikutusten tiedostaminen ja oman tunteiden säätelykyvyn parantaminen ovat tärkeitä avaimia kehityksen tiellä.
  • Omien rajojen määrittely ja ”rajaloukkausten” käsittely. Kyvykkyyden kehittäminen kunnioittavaan tapaan kohdata toinen ihminen. Toisaalta oman ymmärryksen laajentaminen siten, että ei automaattisesti ajattele toisen ”tahallaan” loukanneen, jos ei ole osannut itse sanoittaa omia rajojaan.
  • Kohtaamiskyvyn kehittäminen toista arvostavalla tavalla ja hyväksymällä sen, että vuorovaikutuksessa on kaksi vastuullista osapuolta
  • Itsensä vapauttaminen ennakkokäsityksistä ja turhista olettamuksista
  • Vastuullisuus sosiaalisissa suhteissa
  • Oma käytös ja asenne voi olla ”lukko” tai vastaavasti portti johonkin uuteen.
  • Kyky tuntea myötätuntoa muita kohtaan lähtee myötätunnon kokemuksesta itseä kohtaan

Mari Louhi-Lehtiö on onnistuneesti yhdistänyt EASEL päiviin vahvaa tieteellistä perustaa mm. neurotieteiden alueelta, joka yhdistyy käytännön esimerkkien kautta kuulijalle ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Voin lämpimästi suositella sekä EASELiä työskentelymuotoa, että Maria vaikuttavana valmentajana / kouluttajana / luennoitsijana”

easelin synty

Mari: Rakensin ensimmäisen version EASELista 90-luvun jälkipuoliskolla yläkoulun esy-luokan arjessa. Luokassa oli nuoria, jotka olivat vaarassa ajautua sivuun yhteiskunnasta ja sellaisesta elämästä, jota he kertoivat jonakin päivänä toivovansa. Pitkittyneen stressin seuraukset ja sosioemotionaalisten taitojen riittämättömyys suhteessa haasteisiin olivat jokaisella nuorella suurempi syy vaikeuksiin kuin varsinaiset oppimisvaikeudet. Turvallisuudentunne ja sosioemotionaalisten taitojen vahvistaminen olivat siksi syy-seuraus-mielessä ensin korjattava taso, jotta vastuullinen päätöksenteko ja oppiminen tulivat “aivoteknisesti” edes mahdollisiksi. Syntyi EASEL®, experiential social emotional learning and therapy. Sittemmin olen edelleen itse käyttänyt EASELiä sekä erityisopetuksessa että käytös- ja tunnehäiriöistä kärsivien lasten, nuorten ja heidän perheidensä terapeuttisissa ohjelmissa. Ennen kaikkea nyt jo yli 200 eri alojen ammattilaista Suomessa, Ruotsissa ja Belgiassa on suorittanut vuoden EASEL Ohjaaja – koulutuksen. Suurin osa koulutetuista on sote- ja opetusalalta mutta joukossa on myös osallistujia mm. teatterista ja liike-elämästä aina EU-komissiota myöten. EASEL – koulutusta on järjestetty mm. yhteistyössä EduCluster Finlandin, Settlementti – yhdistyksen, ProAgrian ja (Ruotsissa) Nordanstig – kunnan järjestämänä, jonne koulutus valittiin Pohjoismaisista vaihtoehdoista ja yhdeksi ostopalvelujen laatukriteeriksi. Lyhyempiä koulutuskokonaisuuksia on pidetty mm. Östersundin yliopistossa. Suomen Työnohjaajat ry on hyväksynyt kaksivuotisen EASEL®Coach – työnohjaajakoulutuksen.”

Arvomme

  • Kunnioittavasti ja hyväntahtoisesti
  • Rehellisesti ja läpinäkyvästi
  • Laajalla ammattitaidolla
  • Yhdessä

Koulutustilat

Valmennamme Suomessa ja ulkomailla asiakkaan toivomissa tiloissa. Omat koulutustilamme sijaitsevat Savikon Tila Vihdin Jokikunnalla HillSide Golfin naapurissa. Mikäli tilaat suljetulle ryhmällesi koulutuskokonaisuutta ja haluat siihen kokemuksellisia harjoituksia, mutta kokonaisuudessaan omissa tiloissanne, suunnitellaan yhdessä.

 

Kaikille, jotka haluavat sekä menestyä vaativassa työssään että voida hyvin ja jaksaa vielä pitää hyvää huolta rakkaistaankin.

© 2016 EASEL Training Oy.

SEURAA MEITÄ