Miksi tunnetaidoista puhutaan niin paljon?

Sosioemotionaalinen oppiminen, SEL, viittaa prosessiin, jossa lapset ja aikuiset kehittävät sellaisia tunne- ja sosiaalisia taitoja, jotka ovat välttämättömiä koulussa ja työpaikalla menestymiseksi sekä tasapainoisten ja palkitsevien ihmissuhteiden solmimiseksi. STAKESin mielenterveyden määritelmä kuvaa, kuinka tärkeästä asiasta on kyse: Mielenterveys on inhimillinen, elämään myönteisesti vaikuttava voimavara, joka mahdollistaa oman elämän elämisen mahdollisimman täysipainoisesti. Mielenterveys on erottamaton osa terveyttä ja se muodostaa ihmisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn perustan. Mielenterveys on pääomaa, joka muotoutuu ihmisen ja hänen elinympäristönsä välisissä yhteyksissä läpi koko elämän. Hyvää mielenterveyttä vahvistavat emotionaaliset ja sosiaaliset taidot.

Tunnetaitoihin luetaan itsetuntemus, itsehallinta ja tunteiden säätely, sosiaalinen tilannetaju ja empatia eli kyky tunnistaa omassa kehossa tunnistettavat toisten tunteet heidän tunteikseen, sosiaaliset taidot, ja kyky tehdä päätöksiä huomioiden kaikki oleellinen informaatio. Termiä tunneäly käytetään kuvaamaan yksilön edellytyksiä tunnistaa ja hallita omia tunteitaan, vuorovaikutustaan, sekä tunnistaa ja ymmärtää toisten tunteita. Tunneälyyn liittyy läheisesti myös motivaatio, joustavuus, itseluottamus sekä stressinhallinta- ja ongelmanratkaisutaidot, joita tarvitaan selviytymään kulloisenkin ympäristön vaatimuksista ja haasteista. Sosiaalinen äly on tunneälyyn liittyvä termi, jossa näkökulma on erityisesti minä suhteessa toisiin. Sosioemotionaalinen oppiminen viittaa yksilön kehitys- ja oppimisprosessiin. Toisaalta tutkimukset ovat osoittaneet, että sosioemotionaalisia taitoja on mahdollista kehittää ja vahvistaa. Prosessia tukevaa ohjaustyötä nimitetään suomenkielessä yleisesti tunnekasvatukseksi (lapset) ja tunnetaitovalmennukseksi (aikuiset). EASEL® on mahdollisimman tehokkaaksi kehitetty tunnetaitojen vahvistamisen työmuoto, joka on sulautettavissa osaksi kaikkea muuta ohjaus-, hoito- ja terapiatyötä. 

Tunnetaidot kehittyvät läpi elämän ja ovat tutkijoiden mukaan huipussaan joskus 60-vuotiaana. Nykyaikaisessa tietoyhteiskunnassa informaatiotulva lisääntyy kuitenkin nopeammin kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Ärsykkeiden määrä ylittää helposti aivojen jaksamisen rajan. Sosiaalinen ympäristömme on entisaikojen luolan edustaa paljon laajempi, monimutkaisempi ja nopeatempoisempi. Nykyarjessa yksittäisen ihmisen yhteys omaan suojaavaan tunne-elämään häiriintyy helposti. Tämän vuoksi tarve tunnetaitojen tietoiseen ja tavotteelliseen vahvistamiseen on kasvanut.

Mistä on käytännössä kyse?

Kaipaamme työelämässä ja läheisissä ihmissuhteissa osittain eri asioita, mutta aina myös molemminpuoliseen kunnioitukseen ja luottamukseen perustuvia ihmissuhteita, koska vain siten koemme olevamme turvassa. Tutkimusten mukaan jo lieväkin torjutuksi tulemisen tunne sosiaalisessa tilanteessa aktivoi aivoissa samat alueet kuin fyysinen kipu. Toisten kanssa olisi osattava olla "aidosti läsnä". Käytännössä se tarkoittaa, että pitää omat ajatuksensa pomppimasta muualle. Jokainen voi kokeilla henityksensä kuuntelemista. Kellosta voi tarkistaa kuinka monen sekunnin päästä ajatukset ensimmäisen kerran pomppaavat muihin asioihin. Turvallisuuden ja sosiaalisen joustavuuden vuoksi on hyvä pystyä lukemaa toisten sanattomia aikomuksia ja motiiveita sanojen takana. 

Itsetuntemusta on tunnistaa ja pystyä pitämään omat tunteessa, asenteensa ja uskomuksensa sivussa niin, että pääsee toisen kanssa samalle aaltopituudelle. Että kuulee toisen viestit niin kuin he ne tarkoittavat eikä omien käsitysten värittämän tulkinnan kautta. Aivotutkimuksista tiedetään, että ihminen ei päätä edes juoko kahvia vai teetä ilman tunteiden vaikutusta. Päätöksentekotilanteissa itsetuntemus ja itsehallinta ovat siksi aika keskeisiä. Pitäisi pystyä arvoimaan kaikkea informaatiota ja sitten tietoisesti tehdä päätös, johon omat tunteet vaikuttavat.

On myös osattava käytännössä erottaa omat tunnetilat toiselta tarttuvista, jotta tietää kuka on mitäkin mieltä eikä päädy kantamaan toisen kiukkua omassa kehossaan työpaikalta kotiin. Oman hyvinvoinnin kannalta ja sosiaalisissa tilanteissa tarvitaan itsehallintaa ja tunteiden säätelyä, sillä suuret tunnereaktiot harvoin auttavat toimimaan kaikilta osin fiksusti. Kun keho on tunnepiikin vallassa, aivot eivät vastaanota uutta informaatiota tai informaatio ainakin tulkitaan niin, että se tukee vallitsevaa tunnetilaa. Oletko yrittänyt puhua järkeä suuttuneelle tai umpirakastuneelle?

Miten tunnetaidot vaikuttavat arjessa?

Meidän jokaisen tunnetaidoilla on siis suuri vaikutus siihen mitä tapahtuu päivittäin kodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja harrastuspaikoissa. Henkilöstön hyvinvointi ja tuottavuus ovat tutkitusti vahvasti sidoksissa johtajan tunnetaitoihin.  Positiiviset tunteet ovat tutkimusten mukaan yhteydessä elinikään, terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin, luovaan ajatteluun sekä sinnikkyyteen ja kykyyn työskennellä pitkäjänteisesti. Tunnetaidot vaikuttavat yksilön itsensä kohdalla mm. hänen saamaansa sosiaalisen tuen määrään, parisuhteen laatuun, myötäelämisenkykyyn, stressinsietokykyyn ja fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin, sekä myönteiseen mielialaan ja itsetuntoon. Yksinäisyys ennustaa korkeampaa sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Se altistaa stressille tyypillisille oireille kuten korkealle verenpaineelle, heikentyneelle vastustuskyvylle, unihäiriöille ja muutoksille aivojen hormoni- ja stressinsäätelyjärjestelmissä. Yksinäisyys on myös yhteydessä masennukseen ja älyllisten toimintojen rappeutumiseen iän myötä. 

Me aikuiset siirrämme lapsille omia tunteidenhallintastrategioitamme ja sosiaalista koodistoa. Suomalainen tutkimus kahden sukupolven tunnesäätelystä osoitti, että 7-13 vuotiaiden lasten tunteiden säätelystrategiat olivat suurelta osin samat kuin heidän 38-40 vuotiiden vanhempiensa. Aikuisten tunnetaitojen vahvistaminen vaikuttaa siis suoraan lastemme hyvinvointiin ja menestykseen: kansainväliset tutkimukset koululaisilla ovat osoittaneet, että hyvät sosiaaliset taidot omaavat ja tunteitaan tiedostavat lapset ja nuoret pärjäävät paremmin sosiaalisesti. He kiinnittyvät kouluun ja ovat motivoituneempia hoitamaan opintonsa omien edellytystensä tasolla. Tunnetaidoiltaan vahvat lapset ja nuoret pystyvät toimimaan ryhmässä, hoitamaan päivittäiset tehtävänsä ja selviytymään stressaavista tilanteista paremmin kuin ikätoverinsa. Heillä on myös pienempi todennäköisyys ajautua riskikäyttäytymiseen.

Tunnetaidot ovat osa ammatillisuutta

Työelämässä nk. tunneälyä kutsutaan 90%-tekijäksi, koska vertailtaessa saman osaamisen ja älykkyyden omaavia johtajia, tunneäly selittää jopa 90 % menestyseroista. Tutkimusten mukaan esimiehen tunnetaidot vaikuttavat mm. työpaikan ilmapiiriin, luovuuteen, organisaation sisäiseen luottamukseen, motivaatioon ja työhön sitoutumiseen, stressin ja sairauspoissaolojen määrään, asiakastyytyväisyyteen sekä taloudelliseen tuottavuuteen.

Psykoterapiatutkimuksista tiedetään, että 80% terapian vaikuttavuudesta syntyy terapeutin kyvystä rakentaa asiakkaansa kanssa terapeuttinen yhteistyösuhde. Keskeisiä tekijöitä ovat terapeutin aitous, empaattisuus, konkreettisuus ja asiakkaan kunnioitus.  Kuuntelemisen ja aidon, tasapainoisen läsnäolon taito näyttää erottavan taitavat vanhemmat, johtajat, opettajat ja terapeutit vähemmän taitavista.

Samalla kun Suomessa on iloittu lasten PISA-tulosten voittokulusta 2004 alkaen, WHO:n kouluviihtyvyystutkimuksen tuloksissa 2004 suomalaisten lasten takana olivat vain venäläiset lapset. Vuoden 2007 Unicefin raportissa suomalaisten lasten kerrottiin sijoittuvan hyvin, kun vertaillaan eri maiden taloudellista hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja koulutusta. Menestys muuttuu huonoksi, kun tarkastellaan perhe- ja ihmissuhteita, käyttäytymistä ja vahingonvaaroja sekä henkilökohtaista hyvinvointia. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuodelta 2007 olevan raportin mukaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvät ongelmat ovat Suomessa lapsen kodin ulkopuolelle sijoittamisen yleisin syy.

Käyttäytymishäiriö kuuluu yleisimpiin lastenpsykiatrisiin häiriöihin ja sitäkin useammalla lapsella on käyttäytymisen pulmia, jotka näkyvät sekä kouluissa että riskikäyttäytymisenä ja rajattomuutena vapaa-ajalla. Eri tutkimusten mukaan käyttäytymishäiriöitä esiintyy 3-12 %:lla kouluikäisistä lapsista. Nuorisopsykiatriseen osastohoitoon ohjautuvista nuorista jopa 30-70%:lla on käyttäytymishäiriö tai vakavasti tähän viittaavaa käyttäytymistä. Hoitamattomilla käyttäytymishäiriöillä on tutkitusti taipumus jatkua aikuisuuteen ilmeten esim. päihteiden käyttönä, rikollisuutena ja persoonallisuushäiriöinä. Lapsen käyttäytymisen pulmat johtavat nopeasti alisuoriutumiseen koulussa ja perheen negatiiviseen vuorovaikutuskehään, mikä vaikuttaa lapsen minäkuvaan ja näkemykseen itsestä oppijana. Toimenpiteet kohdentuvat useinmiten lapseen, vaikka monilla lapsilla perheen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteiden ongelmat, vanhempien keskinäiset ristiriidat ja vanhemmuuden puutteet näkyvät lapsissa tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmina. Sellainen tausta heikentää lapsen edellytyksiä selvitä esim. koulun arjesta, ellei opettajilla vastaavasti ole riittävän vahvat tunnetaidot ja halu antaa lapsille kokemuksia turvallisesta aikuisen ja lapsen vuorovaikutussuhteesta. Näiden lasten tragedia on, että aikuiset reagoivat heihin helposti lisäämällä rajoja, ryhmästä eristämistä ja ulkoisia palkkio-rangaistus-tekniikoita. Ammattilaisilta vaaditaan vahvoja tunnetaitoja pystyä näkemään ja kohtaamaan lapsen kaipuu hoivaan ja huolenpitoon, jonka kautta rajat ja tekojen luonnolliset seuraukset vasta muuttuvat hoidollisiksi.   

Tunnekasvatus tuli koulujen valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden osaksi 2006. Jyväskylän yliopiston OKL:n tutkimusryhmään kuuluvat Pekka Räihä ja Pekka Kosonen esittivät Psykologi 2008 – kongressissa kysymyksen voisiko koulujen ongelmien taustalla olla se, että opettajista jopa kolmasosalla ei heidän näkemyksensä mukaan ole työssä tarvittavia sosiaalisia tunnetaitoja nykykoulun haasteiin vastaamiseen.  EASEL Trainingin pitämien luentojen ja koulutuksellisten työnohjausten palautteen perusteella opettajat pystyvät nopeasti siirtämään saamansa tiedon ja työkalut omaan työhönsä. 

Kysymys on siis...

Miten siis voitaisiin tukea vaikeuksiin ajatutuneita vanhempia ja lapsia nykyistä tehokkaammin? Ja miten tuetaan kaikkia niitä vaativaa ihmissuhdetyötä tekeviä ammattilaisia, jotka eivät opinnoissaan aikanaan saaneet niitä valmiuksia, joita työssä jaksaminen ja työn laadukas tekeminen tämän päivän yhteiskunnassamme edellyttää? Miten tuetaan esimiehiä, jotka ovat nousseet tehtäväänsä substanssi-osaamisensa ansiosta ja saaneet esimiesvalmennuksissa työn vaativuuteen nähden liian vähän koulutusta ihmisten psykologiseen johtamiseen.  EASEL® on kehitetty vastaamaan näihin tarpeisiin.